Merituuli

Näetkö, turha pelkosi, turha itkusi, se vain vahvisti minua.
Huutosi sekä raivosi ja itkusi, ne vain työtäni helpotti.

Pelkää, älä pelkää, enää pelkää, vaan antaudu käsiini,
Yhdessä, tästä hetkestä, me löydämme uuden elämän.

Kuinka kaunis onkaan se kuolema,
Käy nyt rauhassa lepäämään.
Tähän päättyy sinunkin elämä,
Omani aloitan uudestaan.

Kasvosi, sekä ihosi, koko kehosi, ne minun on pestävä,
Hampaasi, kauniit kasvosi sekä vaatteesi,
Ne minun on vietävä.

Merituuli hyväilee ihoasi, katson kuinka aallot leikkivät
Hiljaa hiuksillasi. istun hitaasti vierellesi, silitän varovasti
Poskeasi ja iäisyyden noita murskattuja kasvojasi
Voisin kai tuijottaa.